Kolmosten päivä

Kolmosten päivää vietetään 3. maaliskuuta

Valtakunnallista Kolmosten päivää vietetään vuosittain 3. maaliskuuta. Päivämäärä on helppo muistaa, sillä se seuraa samaa logiikkaa kuin kaksosten oma teemapäivä: kaksosia juhlitaan 2. helmikuuta (2.2.) ja kolmosia maaliskuun kolmantena (3.3.). Päivä kuuluu suomalaisen monikkoperheliikkeen vuosittaisiin teemapäiviin, ja sen tarkoituksena on tehdä näkyväksi kolmosperheiden arkea sekä monikkouden harvinaisinta tavallista muotoa.

Kolmosilla tarkoitetaan samalla kertaa syntyneitä kolmea sisarusta, ja kolmosperhe on perhe, johon heitä on syntynyt. Päivä tarjoaa näille perheille tilaisuuden tulla nähdyiksi ja kertoa omasta arjestaan laajemmalle yleisölle. Samalla se muistuttaa, että kolmosten saaminen tuo perheen elämään sekä paljon iloa että poikkeuksellisia käytännön haasteita, joihin moni perhe kaipaa tietoa ja vertaistukea. Kolmosten päivä täydentää kaksosten teemapäivää ja antaa lukumääräisesti pienelle mutta omaleimaiselle perhejoukolle oman vuotuisen hetkensä.

Monikkoperheliikkeen teemapäivä

Kolmosten päivä on osa suomalaisen monikkoperheliikkeen toimintaa. Liikkeen valtakunnallinen kattojärjestö on vuonna 1995 perustettu Suomen Monikkoperheet ry, joka kokoaa yhteen 16 alueellista monikkoperheyhdistystä, tuottaa tietoa monikkoudesta, ajaa monikkoperheiden etuja ja koordinoi vertaistoimintaa. Järjestö kuuluu myös kansainvälisiin monikkousverkostoihin, kuten ISTS- ja ICOMBO-järjestöihin.

Päivän ympärille järjestetään erityisesti kolmosperheille suunnattua vertaistoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2026 ohjelmaan kuului kolmosperheiden etävertaistapaaminen Zoomissa 5. maaliskuuta, jossa kolmosvanhemmat pääsivät jakamaan kokemuksiaan keskenään. Vertaistuki on liikkeen toiminnan ydin, sillä kolmosperheitä on Suomessa niin vähän, että moni vanhempi ei tunne ketään toista samassa tilanteessa olevaa ilman yhdistyksen järjestämää kohtaamista.

Kuinka harvinaisia kolmoset ovat Suomessa

Kolmoset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Kaksosia syntyy vuosittain noin 600 perheeseen, mutta kolmosia vain noin 5–10 perheeseen. Monikkosynnytysten eli kaksos- ja kolmossynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on noin 1,3 prosenttia, ja kolmoset muodostavat tästä vain pienen murto-osan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisterin luvut havainnollistavat harvinaisuutta. Kolmossynnytyksiä kirjattiin vuonna 2021 yksitoista, vuonna 2022 yhdeksän, vuonna 2023 viisi, vuonna 2024 kuusi ja vuonna 2025 kaksi. Vuosittainen vaihtelu on suurta juuri siksi, että tapauksia on niin vähän. Vielä kolmosiakin harvinaisempia ovat neloset ja viitoset: viitoset ovat syntyneet Suomessa viimeksi vuonna 1977. Kun synnytyksiä on vuosittain vain kourallinen, yhdenkin perheen vaihtelu näkyy heti koko maan tilastossa. Nämä luvut tekevät jokaisesta kolmosperheestä poikkeuksellisen.

Miten kolmoset saavat alkunsa

Kolmoset voivat saada alkunsa usealla eri tavalla. He voivat olla kaikki samanmunaisia eli yhdestä jakautuneesta munasolusta syntyneitä, kaikki erimunaisia eli kolmesta eri munasolusta syntyneitä, tai näiden yhdistelmä. Yleisin kolmosten muoto on yhdistelmä, jossa kaksi sisaruksista on keskenään identtisiä ja yksi erimunainen. Samanmunaiset eli identtiset sisarukset syntyvät, kun yksi hedelmöittynyt munasolu jakautuu, kun taas erimunaiset saavat alkunsa useammasta erikseen hedelmöittyneestä munasolusta. Siksi samassa kolmossikermässä voi olla sekä keskenään identtisiä että muista poikkeavia sisaruksia.

Monikkoraskauksien yleistymisen tärkein yksittäinen syy on ollut hedelmöityshoitojen lisääntyminen, mikä on kasvattanut erityisesti useamman sikiön raskauksien määrää. Kolmoisraskauksia on Suomessa vuosittain arviolta noin 10–15, mutta kaikki eivät pääty kolmosten syntymään. Osa kolmosista on siis hedelmöityshoitojen ja osa luonnollisen monisikiöisyyden tulosta, ja jokainen kolmosraskaus on yksilöllinen.

Miksi kolmosraskaus on aina riskiraskaus

Kolmosraskaus luokitellaan aina riskiraskaudeksi, ja sitä seurataan tavallista tiiviimmin. Keskeinen syy on ennenaikaisen synnytyksen riski: synnytys aikaistuu tyypillisesti noin kahdesta kolmeen viikkoa jokaista lisäsikiötä kohti, joten kolmoset syntyvät lähes aina selvästi laskettua aikaa ennen. Kolmossynnytys hoidetaan yleensä keisarileikkauksella. Kolmosraskautta seurataan äitiyshuollossa tavallista tiheämmin, ja synnytys keskitetään sairaalaan, jossa on valmius vastasyntyneiden tehohoitoon.

Ennenaikaisuus tarkoittaa usein vastasyntyneiden hoitoa keskolassa ja pidempää sairaalajaksoa heti syntymän jälkeen. Kolmosperheen alku on siksi monelle perheelle raskas ja intensiivinen vaihe. Tämä tekee tiedon ja vertaistuen merkityksen erityisen suureksi juuri kolmosperheille, ja se on yksi syy siihen, miksi Kolmosten päivän kaltaiselle näkyvyydelle on tarvetta.

Miten Kolmosten päivä näkyy

Kolmosten päivä näkyy ennen kaikkea monikkoperheyhdistysten toiminnassa ja sosiaalisessa mediassa. Yhdistykset nostavat päivän esiin kanavissaan, jakavat tietoa kolmosuudesta ja kutsuvat perheitä mukaan vertaistapaamisiin. Koska kolmosperheitä on eri puolilla maata vain vähän, valtakunnallinen päivä ja etäyhteyksin järjestettävät tapaamiset auttavat perheitä löytämään toisensa maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Päivä on myös tilaisuus jakaa asiallista tietoa kolmosuudesta ja oikoa siihen liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä.

Yksittäiselle perheelle Kolmosten päivä voi olla myös hetki pysähtyä oman erityisen arjen äärelle. Päivä juhlistaa kolmosten välistä sisarussuhdetta ja sitä, että samaan perheeseen on syntynyt kerralla kolme lasta. Näin päivä tekee näkyväksi pienen mutta omaleimaisen joukon suomalaisia perheitä, joiden arki poikkeaa selvästi useimpien muiden perheiden elämästä.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 3. maaliskuuta (3.3.). Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, vaikka kolmosperheiden vertaistapaamisia järjestetään joskus lähipäivinä.

Liittyvät päivät

• Kaksosten päivä
• Maailman väestöpäivä