Maailman autismitietoisuuden päivä

Mistä autismitietoisuuden päivässä on kyse

Maailman autismitietoisuuden päivää vietetään joka vuosi 2. huhtikuuta. Teemapäivän tavoitteena on lisätä tietoa autismikirjosta ja vahvistaa autismikirjon ihmisten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan. Suomen YK-liitto kuvaa päivän tarkoitukseksi lisätä tietoisuutta autismin erityispiirteistä sekä vahvistaa jokaisen oikeutta itsenäiseen elämään.

Päivän keskeinen viesti on, että autismi ei ole tila, joka tulisi poistaa tai parantaa, vaan yhteiskunnan on syytä mukautua yksilöllisiin eroihin. Kyseessä on kansainvälinen teemapäivä, ei virallinen vapaapäivä tai liputuspäivä. Suomeksi päivästä käytetään nimeä maailman autismitietoisuuden päivä, ja se kokoaa saman päivän alle järjestöjen kampanjat, tapahtumat ja median jutut, jotka käsittelevät autismikirjon ihmisten asemaa ja oikeuksia.

YK julisti päivän vuonna 2007

Maailman autismitietoisuuden päivä syntyi Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta. YK:n yleiskokous hyväksyi 18. joulukuuta 2007 päätöslauselman A/RES/62/139, jolla 2. huhtikuuta julistettiin maailman autismitietoisuuden päiväksi. Ensimmäistä kertaa päivää vietettiin 2. huhtikuuta 2008.

Päivän taustalla on ajatus autismikirjon ihmisten oikeuksien tunnustamisesta ja heidän täydestä osallistumisestaan yhteiskuntaan. YK perustaa päivän ihmisoikeuksiin ja kytkee sen kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa neurokirjon moninaisuus nähdään osana oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa. Suomen YK-liitto listaa päivän YK-teemapäivien kalenteriin ja liittää sen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen, josta liitto on julkaissut suomenkielisen version. Vuosien mittaan päivän painopiste on siirtynyt pelkästä tietoisuudesta kohti autismikirjon ihmisten hyväksyntää ja osallisuutta.

Autismitietoisuuden viikko Suomessa

Suomessa autismitietoisuuden päivän ympärille on rakentunut kokonainen autismitietoisuuden viikko, jota koordinoi Autismiliitto. Liitto on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö autismikirjon asioissa. Vuonna 2026 viikkoa vietetään jo kymmenettä kertaa, ja se ajoittuu 30. maaliskuuta ja 5. huhtikuuta väliselle ajalle, jolloin huhtikuun toinen päivä osuu viikon sisään.

Viikon aikana Autismiliitto järjestää tapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja webinaareja sekä tarjoaa mahdollisuuksia autismiystävällisiin vierailuihin. Liitto julkaisee aineistoa sosiaalisen median kanavissaan ja kannustaa myös muita yhdistyksiä, oppilaitoksia ja työpaikkoja järjestämään omia tilaisuuksiaan, jotka se kokoaa verkkosivuilleen. Esimerkiksi vuoden 2026 viikolle ohjelmaan kuului keskusteluilta autismikirjon ihmisten kokemuksista sekä myötätuntokuilua käsittelevä webinaari. Päivän ja viikon yhdistäminen antaa Suomessa aihepiirille selvästi yhtä päivää laajemman näkyvyyden.

Vuoden 2026 teema: Siltoja, ei muureja

Autismiliiton autismitietoisuuden viikon teemana vuonna 2026 oli Siltoja, ei muureja. Teema nostaa esiin niin sanotun myötätuntokuilun eli kaksoisempatian ongelman. Ajatuksena on, että autismikirjon ja ei-autististen ihmisten väliset vuorovaikutuksen haasteet ovat molemminpuolisia, eivät yksin autismikirjon ihmisten ominaisuus. Vuorovaikutus takkuaa, koska osapuolet hahmottavat ja ilmaisevat asioita eri tavoin, joten vastuu sujuvasta kohtaamisesta on yhtä lailla molemmilla.

Liiton mukaan autismikirjon ihmisten tapa olla vuorovaikutuksessa ei ole huonompi tai vääränlainen, vaan erilainen. Tällä viestillä autismitietoisuuden päivä pyrkii siirtämään huomion yksilön korjaamisesta yhteiseen ymmärrykseen ja kohtaamiseen. Vuosittain vaihtuvat teemat antavat päivälle ajankohtaisen näkökulman, mutta perusajatus pysyy samana: tietoa lisäämällä rakennetaan yhdenvertaisempaa arkea.

Autismikirjo Suomessa

Autismikirjo kuvaa autismin moninaisuutta ja yksilöllistä vaihtelua. Autismiliitto korostaa, ettei kirjo ole jana enemmän autistisesta vähemmän autistiseen, vaan se koostuu monista eri piirteistä. Liitto tiivistää asian toteamalla, ettei ole olemassa vain yhtä autismia, vaan sata, ainakin. Autismi on synnynnäinen ominaisuus, joka johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä, eikä se ole sairaus, joka tulisi parantaa. Ominaisuus on pysyvä läpi elämän, vaikka sen ilmeneminen muuttuu kokemusten ja ympäristön myötä.

Eri tutkimusten mukaan autismikirjon esiintyvyys on noin 1–1,2 prosenttia väestöstä. Suomessa tämä tarkoittaisi arviolta 55 000–65 000 ihmistä, vaikka kaikilla heistä ei ole diagnoosia. Autismiliiton mukaan autismi diagnosoidaan miehillä noin neljä kertaa naisia useammin, mutta ero kertoo ennen kaikkea diagnosoinnin eroista, ei todellisesta esiintyvyydestä. Tieto autismikirjosta on lisääntynyt etenkin tyttöjen ja naisten piirteiden tunnistamisessa.

Miten päivää voi huomioida

Autismitietoisuuden päivää voi huomioida monin tavoin ilman, että kuuluu mihinkään järjestöön. Yksi tunnetuimmista tavoista on sininen väri: rakennuksia ja maamerkkejä valaistaan sinisellä autismitietoisuuden merkiksi, ja moni pukeutuu päivänä siniseen.

Kouluissa ja työpaikoilla päivä tarjoaa luontevan hetken käsitellä autismikirjoa ja sitä, miten ympäristöä voi muokata saavutettavammaksi esimerkiksi aistiärsykkeitä vähentämällä. Sosiaalisessa mediassa moni jakaa tietoa ja osallistuu keskusteluun autismikirjon ihmisten oikeuksista. Autismiliiton verkkosivut ja autismitietoisuuden viikon ohjelma tarjoavat valmista aineistoa, jonka avulla aihetta voi käsitellä tapahtumissa, oppitunneilla ja kotona. Olennaista on, että teemapäivä muistuttaa autismikirjon ihmisten yhdenvertaisuudesta ja itsenäisen elämän oikeudesta myös kaikkina muina vuoden päivinä.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 2. huhtikuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, joten päivä voi osua myös viikonloppuun. Päivää on vietetty kansainvälisesti vuodesta 2008.

Liittyvät päivät

• Maailman mielenterveyspäivä
• Ihmisoikeuksien päivä