Maailman diabetespäivä

Milloin maailman diabetespäivää vietetään

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14. marraskuuta. Päivämäärä on kiinteä eikä siirry viikonpäivän mukaan, joten päivä voi osua mille tahansa arki- tai viikonlopun päivälle. Kyseessä on kansainvälinen teemapäivä, jonka tavoitteena on lisätä tietoa diabeteksesta, sen ehkäisystä ja hoidosta sekä tukea diabetesta sairastavia.

Suomessa diabetespäivä on laajentunut koko diabetesviikoksi, joka rakentuu 14. marraskuuta ympärille. Vuonna 2026 diabetesviikkoa vietetään 9.–15. marraskuuta, ja viikon huippupäivä on edelleen itse diabetespäivä 14.11. Viikon aikana järjestöt, hoitoyksiköt ja apteekit nostavat esiin diabetesta sairastavien arkea ja kannustavat tunnistamaan oman sairastumisriskin. Toisin kuin kalenteriin merkityt liputus- ja juhlapäivät, diabetespäivä ei ole virallinen vapaapäivä, vaan ennen kaikkea yhteinen muistutus kansansairaudesta, joka koskettaa hyvin monen suomalaisen elämää.

Frederick Banting ja päivän synty 1991

Maailman diabetespäivän käynnistivät vuonna 1991 Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO. Taustalla oli huoli diabeteksen nopeasta yleistymisestä ja tarve koota teemapäivän avulla tiedotus ja vaikuttamistyö yhdelle yhteiselle päivälle.

Päivämäärä 14. marraskuuta ei ole sattumaa. Se on insuliinin keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä; Banting syntyi 14. marraskuuta 1891. Banting eristi insuliinin yhdessä Charles Bestin kanssa 1920-luvun alussa, ja löytö muutti diabeteksen hoidon perusteellisesti: aiemmin kuolemaan johtanut sairaus muuttui hoidettavaksi. Valitsemalla juuri Bantingin syntymäpäivän teemapäivä kytkeytyy suoraan siihen tieteelliseen läpimurtoon, joka tekee diabeteksen hoidon nykyään mahdolliseksi. Ensimmäisestä vietosta lähtien päivää on Suomessa vietetty osana tätä kansainvälistä perinnettä.

YK:n tunnustus ja sininen ympyrä

Aluksi maailman diabetespäivä oli järjestöjen oma teemapäivä, mutta vuonna 2006 se sai virallisen kansainvälisen aseman. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 20. joulukuuta 2006 päätöslauselman A/RES/61/225, jossa 14. marraskuuta julistettiin maailman diabetespäiväksi. Päätöslauselmaa pidetään merkittävänä, koska siinä tunnustettiin ensimmäistä kertaa, että ei-tarttuva tauti voi muodostaa yhtä vakavan uhan terveydelle kuin tartuntataudit. Vuodesta 2007 alkaen päivä on ollut virallinen YK:n teemapäivä.

Päivän tunnus on sininen ympyrä, jonka Kansainvälinen diabetesliitto otti käyttöön vuonna 2007. Ympyrä symboloi yhtenäisyyttä diabeteksen vastaisessa työssä, ja sininen väri viittaa sekä taivaaseen että YK:n lipun väriin. Sininen ympyrä näkyy diabetespäivänä kampanjoissa, sosiaalisessa mediassa ja monien rakennusten valaistuksessa eri puolilla Suomea.

Diabetes Suomessa lukuina

Diabetes on yksi Suomen yleisimmistä kansansairauksista. Vuoden 2023 Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä 14 prosenttia ja naisista 11 prosenttia sairasti diabetesta, eli runsaat puoli miljoonaa aikuista. Osalla heistä sairaus on yhä tunnistamatta.

Valtaosa tapauksista on tyypin 2 diabetesta: kansallisen diabetesrekisterin mukaan elokuussa 2024 diagnosoituja tyypin 2 diabetestapauksia oli 403 034. Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 50 000 ihmistä, ja uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 1 100, joista 500–600 lapsilla ja nuorilla. Erityispiirteenä on, että tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa maailmalla. Näiden lukujen vuoksi diabetespäivä koskettaa Suomessa hyvin suurta joukkoa: sairastavia, heidän läheisiään sekä terveydenhuollon ammattilaisia.

Miten päivää vietetään Suomessa

Suomessa maailman diabetespäivän ja diabetesviikon viettoa koordinoi Diabetesliitto. Liitto kokoaa yhteen paikalliset diabetesyhdistykset, hoitoyksiköt, apteekit ja terveysalan oppilaitokset, jotka järjestävät tapahtumia, neuvontaa ja tempauksia eri puolilla maata. Viikon aikana liitto nostaa esiin ajankohtaisia diabetesaiheita ja diabetesta sairastavien arkea sekä tuottaa materiaaleja kampanjan käyttöön.

Diabetespäivä on osa maailmanlaajuista kampanjaa, johon osallistuu diabetesjärjestöjä ja yhteisöjä noin 145 maasta. Suomessa päivä näkyy myös julkisuudessa: rakennuksia valaistaan sinisellä, mediassa käsitellään diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa, ja päättäjiä muistutetaan sairauden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Käytännönläheinen tavoite on madaltaa kynnystä testata oma verensokeri ja tunnistaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijät ajoissa, jolloin sairauden puhkeamista voidaan usein siirtää tai ehkäistä elintapamuutoksilla.

Miksi diabetespäivä on tärkeä

Diabetespäivän ydinviesti on, että diabetes on yleinen mutta hoidettava sairaus, jonka kanssa voi elää täysipainoista elämää. Tyypin 2 diabetes kehittyy usein vähitellen ja voi olla pitkään oireeton, joten moni sairastaa sitä tietämättään. Teemapäivä kannustaa tunnistamaan riskitekijät, kuten ylipainon, vähäisen liikunnan ja suvussa esiintyvän diabeteksen, sekä hakeutumaan tarvittaessa verensokerin mittaukseen.

Samalla päivä muistuttaa, että diabetesta sairastavat ansaitsevat asianmukaisen hoidon ja syrjimättömän kohtelun niin työelämässä, koulussa kuin terveydenhuollossakin. Kun diabeteksesta puhutaan avoimesti yhtenä päivänä vuodessa, kynnys ottaa aihe puheeksi madaltuu myös arjessa. Yhteinen teemapäivä nostaa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon esiin myös päättäjien tasolla, mikä tukee pidemmän aikavälin työtä kasvavan sairastavuuden hillitsemiseksi.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 14. marraskuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan, mutta päivän ympärille on Suomessa rakentunut koko diabetesviikko.

Liittyvät päivät

• Maailman terveyspäivä
• Maailman sydänpäivä
• Maailman mielenterveyspäivä