Maailman metsäpäivä

YK julisti metsäpäivän vuonna 2012

Maailman metsäpäivää vietetään vuosittain 21. maaliskuuta. YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi metsäpäiväksi vuonna 2012, ja ensimmäistä kertaa sitä vietettiin 21. maaliskuuta 2013. Englanniksi päivä tunnetaan nimellä International Day of Forests.

Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kaikentyyppisten metsien merkityksestä. Yleiskokous kannustaa jäsenmaita järjestämään metsäpäivänä paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia, kuten puiden istutuskampanjoita ja metsäretkiä.

Päivän vuosittaisen teeman valitsee Collaborative Partnership on Forests eli metsäalan yhteistyökumppanuus, jonka toimintaa koordinoivat YK:n metsäfoorumin sihteeristö ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Teema antaa kullekin vuodelle oman näkökulmansa metsiin ja niiden merkitykseen.

Vuosittain vaihtuva teema

Metsäpäivän sanoma kiteytyy joka vuosi uuteen teemaan, joka nostaa esiin metsien eri puolia. Teemat ovat vuosien varrella käsitelleet muun muassa metsien ja veden, energian, koulutuksen ja monimuotoisuuden suhdetta.

Vuoden 2023 teemana oli metsät ja terveys, joka muistutti metsien hyvinvointivaikutuksista. Vuonna 2024 huomio kiinnittyi metsiin ja innovaatioihin ja vuonna 2025 metsiin ja ruokaan. Vuoden 2026 teemaksi on valittu metsät ja taloudet.

Teemojen kirjo kertoo siitä, kuinka monella tavalla metsät kytkeytyvät ihmisen elämään. Ne eivät ole vain puuntuotannon lähde vaan myös osa ravinnontuotantoa, ilmastonsuojelua, terveyttä ja taloutta. Vaihtuva teema pitää päivän sisällön tuoreena vuodesta toiseen ja ohjaa myös tapahtumien ja viestinnän painopistettä kunakin vuonna.

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Metsäpäivä on Suomessa erityisen läheinen, sillä Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Yli 75 prosenttia maan pinta-alasta on metsän peitossa, mikä on poikkeuksellisen korkea osuus.

Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on noin 20,3 miljoonaa hehtaaria, minkä lisäksi vähätuottoista metsämaata on noin 2,6 miljoonaa hehtaaria. Metsät myös kasvavat vuosittain runsaasti: valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston vuotuinen kasvu on noin 103,5 miljoonaa kuutiometriä.

Näin laaja metsävaranto tekee metsistä keskeisen osan suomalaista maisemaa, taloutta ja arkea. Suuri osa metsistä on yksityisten perheiden ja metsänomistajien hallussa, mikä tekee metsänhoidosta laajasti suomalaisia koskettavan asian. Metsä on monelle myös virkistyksen ja rauhoittumisen paikka, jonne pääsee jokamiehenoikeuksien turvin.

Suomalaisten tuottama metsäpäivän video

Suomella on metsäpäivässä myös konkreettinen rooli. Suomen Metsäyhdistys on ollut mukana tuottamassa YK:n metsäpäivän vuosittaista videota yhdessä FAO:n kanssa.

Lyhyt videospotti saa maailmanlaajuisen levityksen. Vuoden 2023 video käännettiin 45 kielelle, suomi mukaan lukien, ja sitä esitettiin suurilla kansainvälisillä uutiskanavilla. Näin suomalainen metsäosaaminen ja metsäviestintä saavat näkyvyyttä laajalle yleisölle juuri metsäpäivän yhteydessä.

Vuoden 2023 teema metsät ja terveys kiteytyi videon sanomaan, jonka Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän johtaja Kai Lintunen tiivisti osuvasti: vaikka emme koskaan astuisi jalallamme metsiin, ne auttavat pitämään meidät terveinä. Metsäyhdistyksen mukaan kestävä metsänhoito ja metsien aktiivinen hoito ovat juuri suomalaisesta näkökulmasta tärkeitä sekä metsien että ihmisten hyvinvoinnille. Video on yksi tapa välittää tätä viestiä yli rajojen ja tehdä suomalaista metsäkäsitystä tunnetuksi.

Miksi metsät ovat tärkeitä

Metsät ovat elämän kannalta korvaamattomia monella tavalla. Ne tuottavat happea, sitovat hiiltä ja toimivat siten merkittävinä hiilinieluina ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samalla ne tarjoavat elinympäristön valtavalle joukolle eliölajeja ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Metsillä on myös taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Ne antavat ruokaa, energiaa ja toimeentuloa sekä tarjoavat virkistystä ja levähdyspaikkoja. Suomessa korjatusta puusta valtaosa, noin 85 prosenttia, käytetään metsäteollisuudessa ja loput energiapuuna, mikä kuvaa metsien taloudellista painoarvoa. Metsäpäivä muistuttaa, että nämä hyödyt ovat riippuvaisia metsien hyvinvoinnista ja kestävästä hoidosta.

Maailmanlaajuisesti metsiä kuitenkin katoaa vuosittain laajoilta alueilta hakkuiden ja maankäytön muutosten myötä. Metsäkato heikentää metsien kykyä sitoa hiiltä ja ylläpitää monimuotoisuutta, mikä tekee metsien suojelusta ja kestävästä käytöstä entistä tärkeämpää. Juuri tähän metsäpäivä haluaa kiinnittää huomiota.

Miten metsäpäivä näkyy Suomessa

Suomessa metsäpäivä on ennen kaikkea tiedotuksen ja tapahtumien päivä. Suomen YK-liitto listaa metsäpäivän YK:n teemapäivien joukkoon ja nostaa sen vuosittain esiin osana kansainvälisten teemapäivien kalenteria.

Päivä näkyy myös kouluissa ja oppilaitoksissa. Esimerkiksi ympäristökasvatuksen materiaalipankeissa on tarjolla metsäpäivään liittyviä tehtäviä ja teemareppuja, joiden avulla metsien merkitystä voi käsitellä oppituntien yhteydessä.

Metsäpäivä on myös luonteva hetki suunnata omaan lähimetsään. YK:n kannustamat puiden istutuskampanjat ja metsäretket sopivat hyvin maaliskuun loppuun, jolloin kevät alkaa vähitellen näkyä luonnossa. Yksinkertaisimmillaan metsäpäivän voi viettää kävelemällä lähimetsässä ja pysähtymällä hetkeksi metsän äärelle. Päivä tarjoaa myös tilaisuuden pohtia, mitä metsät itselle merkitsevät ja miten niiden hyvinvoinnista voi omalta osaltaan huolehtia.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 21. maaliskuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan. YK:n yleiskokous valitsi ajankohdaksi kevätpäiväntasauksen tienoille osuvan 21. maaliskuuta.

Liittyvät päivät

• Maailman ympäristöpäivä
• Maailman vesipäivä
• Maailman runouden päivä
• Maailman kosteikkopäivä