Suomenhevosen päivä

Suomenhevosen päivää vietetään 6. syyskuuta

Suomenhevosen päivää vietetään vuosittain 6. syyskuuta. Päivä on omistettu suomenhevoselle, ainoalle kokonaan Suomessa kehitetylle hevosrodulle, ja sitä on vietetty valtakunnallisesti vuodesta 2007. Hevoskasvatuksen ja raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos sekä Suomen Ratsastajainliitto antavat päivänä liputussuosituksen kansallishevosen kunniaksi. Suomenhevosen päivä on yksi harvoista hevosrotuun keskittyvistä valtakunnallisista teemapäivistä Suomessa.

Suomenhevosen päivä ei ole virallinen almanakan liputuspäivä, vaan hevosalan järjestöjen vakiinnuttama teemapäivä. Päivämäärä on kiinteä eikä siirry viikonpäivän mukaan. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin suomenhevosen merkitystä työ-, urheilu- ja harrastushevosena sekä osana suomalaista kulttuurihistoriaa. Talleilla ja raviradoilla järjestetään päivän tienoilla yleisötapahtumia, joihin kuka tahansa pääsee tutustumaan rotuun. Myös maa- ja metsätalousministeriö on nostanut päivää esiin tiedotteissaan.

Miksi päivää vietetään juuri 6. syyskuuta

Päivämäärä juontaa suomenhevosen kantakirjan perustamiseen. Suomen senaatti vahvisti 6. syyskuuta 1907 päätöksensä suomenhevosen kantakirjasta eli virallisesta rekisteristä, johon rodun jalostukseen hyväksytyt hevoset merkitään. Kantakirjaan merkitseminen edellytti, että hevonen täytti rodulle asetetut vaatimukset, mikä loi pohjan suunnitelmalliselle jalostukselle. Tämä päätös teki suomenhevosesta puhtaana jalostettavan oman rotunsa.

Kun kantakirjan perustamisesta tuli vuonna 2007 kuluneeksi sata vuotta, juhlavuoden kunniaksi vakiinnutettiin suomenhevosen päivä juuri 6. syyskuuta. Samana vuonna suomenhevonen sai kansallishevosen aseman. Päivämäärän valinta sitoo teemapäivän suoraan siihen historialliseen hetkeen, josta suomenhevosen järjestelmällinen jalostus omana rotunaan alkoi, vuosisadan välein samalle kalenteripäivälle. Näin syyskuun kuudennesta muodostui luonteva päivä juhlistaa rodun virallista alkua.

Ainoa kokonaan Suomessa kehitetty hevosrotu

Suomenhevonen on ainoa kokonaan Suomessa kehitetty hevosrotu. Se on saanut alkunsa pohjoisista maatiaiskannoista, ja sitä on jalostettu suunnitelmallisesti puhtaana rotuna kantakirjan perustamisesta lähtien. Rodun juuret ulottuvat kuitenkin paljon kauemmas: suomalaisesta hevosesta on tietoa noin tuhannen vuoden ajalta. Suomenhevonen on keskikokoinen, rakenteeltaan vankka ja luonteeltaan tunnetusti kestävä ja yhteistyöhaluinen, mikä teki siitä aikoinaan korvaamattoman niin pellolla kuin metsässä.

Järjestelmällisen hevosjalostuksen pohja luotiin 1800-luvun lopulla. Ensimmäinen hevosjalostusyhdistys Hippos perustettiin vuonna 1894, ja vuonna 1905 senaatti määräsi perustettavaksi hevoskasvatusyhdistyksiä eri puolille maata. Tämä työ johti kantakirjan perustamiseen vuonna 1907. Suomalaisen kansallistunteen voimistuessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa hevonen nähtiin kansakunnan symbolina, ja sen haluttiin säilyvän mahdollisimman puhdasrotuisena. Rodun kantakirjaa hallinnoi yhä Suomen Hippos.

Kansallishevonen ja neljä jalostussuuntaa

Suomenhevonen valittiin vuonna 2007 Suomen viralliseksi kansallishevoseksi. Nimitys vahvisti rodun aseman osana suomalaista kulttuuriperintöä. Suomenhevonen tunnetaan monipuolisena rotuna, jota käytetään niin ravihevosena, ratsuna, terapiahevosena kuin perinteisenä työhevosenakin.

Rotu jakautuu neljään jalostussuuntaan, joista jokaisella on oma tunnuskirjaimensa. Työhevossuunta (T) on suunnista vanhin, ja se on ollut käytössä vuodesta 1924. Juoksijasuunta (J) eli ravihevoset eriytyi omaksi suunnakseen vuonna 1965. Ratsuhevossuunta (R) ja pienhevossuunta (P) erotettiin omiksi suunnikseen vuonna 1971. Jako eri suuntiin on tehnyt mahdolliseksi jalostaa samasta rodusta sekä vahvoja työhevosia, nopeita ravihevosia että sopusuhtaisia ratsuja ja poneja. Käytännössä se tarkoittaa, että yksi ja sama rotu tarjoaa hevosia hyvin erilaisiin tarpeisiin pienikokoisista poneista voimakkaisiin työjuhtiin.

Näin suomenhevosen päivää vietetään

Suomenhevosen päivän näkyvin tapa on liputus. Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto suosittelevat lipun nostamista salkoon 6. syyskuuta kansallishevosen kunniaksi. Talleilla, ratsastuskouluissa ja raviradoilla järjestetään päivän tienoilla yleisötapahtumia, joissa pääsee tutustumaan suomenhevosiin ja niiden käyttöön. Esimerkiksi vuonna 2023 päivän ympärille järjestettiin parikymmentä tapahtumaa eri puolilla maata. Suomen Hippos kokoaa vuosittain päivän tapahtumia ja kampanjamateriaalia, joiden avulla yhdistykset ja tallit voivat osallistua juhlintaan.

Suomenhevosia on nykyisin lähes 20 000, mikä on noin kolmasosa Suomen koko hevoskannasta. Päivä kokoaa vuosittain hevosharrastajat ja kasvattajat juhlistamaan kansallishevosta ja sen monipuolista käyttöä eri lajeissa.

Suomenhevonen työstä urheiluun

Suomenhevosen historia kytkeytyy tiiviisti suomalaiseen arkeen. Pitkään se oli ennen kaikkea työhevonen, jota tarvittiin maataloudessa pellon muokkaukseen ja metsässä puutavaran ajoon. Sota-aikoina suomenhevosia käytettiin laajasti armeijan tarpeisiin vetojuhtina ja ratsuina, ja rotu sai maineen sitkeänä ja luotettavana.

Koneellistumisen myötä hevostyö väheni 1900-luvun jälkipuoliskolla, ja suomenhevosten määrä laski selvästi. Rotu säilyi kuitenkin elinvoimaisena erityisesti raviurheilun ansiosta, jossa suomenhevonen kilpailee omana ryhmänään. Suomenhevosravien näkyvin tapahtuma ovat vuosittaiset Kuninkuusravit, joissa ratkotaan rodun ravikuninkaan ja -kuningattaren arvot ja jotka keräävät radoille kymmeniätuhansia katsojia. Menestyneimmät suomenhevoset ovat aikanaan nousseet tunnetuiksi nimiksi harrastajien keskuudessa. Nykyään suomenhevonen on monipuolinen harrastus- ja urheiluhevonen: sitä käytetään ravien lisäksi ratsastuksessa, valjakkoajossa ja terapiatyössä. Suomenhevosen päivä muistuttaa tästä pitkästä yhteisestä matkasta.

Milloin päivä on

Kiinteä päivä: aina 6. syyskuuta. Päivämäärä ei siirry viikonpäivän mukaan. Kyseessä ei ole virallinen almanakan liputuspäivä, vaan Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton vakiinnuttama liputussuositus, jonka päivämäärä juontaa suomenhevosen kantakirjan vahvistamiseen 6.9.1907.

Liittyvät päivät

• Koiranpäivä
• Eläinten päivä
• Kansainvälinen kissojen päivä