Pitkäperjantai

Alkuperä ja nimi

Pitkäperjantai (latinaksi Feria sexta in Parasceve) muistaa Jeesuksen kärsimystä, ristiinnaulitsemista ja kuolemaa Golgatan kukkulalla. Suomenkielinen sana 'pitkäperjantai' on käännöslaina ruotsista (Långfredagen) tai saksasta (Karfreitag, jossa 'kar-' tarkoittaa surua ja vaikeutta). Sana 'pitkä' viittaa siihen, kuinka päivän aika tuntui ennen vanhaan venyvän — paastonpäivänä, jolloin ei juhlittu eikä syöty kunnolla. Päivän liturgisesti tärkein asia on ristin kunnioittaminen ja Jeesuksen seitsemän viimeisen sanan muistelu.

Historia

Pitkäperjantai on Suomessa ollut yhtäjaksoisesti yleinen vapaapäivä luterilaisen reformaation ajoista lähtien, ja sen asema on kirjattu kirkollisesta juhlapäivästä annettuun lakiin (1996/167). Päivä on kuitenkin selvästi muista pyhäpäivistä poikkeava: kaupat ovat suljettuna sunnuntain aukioloajoista poiketen, eikä alkoholin myyntiä Alkossa ole sallittu vielä keskiviikkona ennen pääsiäistä asti. Yle lähettää pitkäperjantaina vuosittain klassisen passion — Bachin Matteus-passion tai Johannes-passion — perinteen mukaisesti.

Perinteet ja vietto

Pitkäperjantai on Suomessa hiljainen päivä: kirkoissa pidetään pitkäperjantaipäivän jumalanpalvelus, joka päättyy Jeesuksen kuolinhetkeen klo 15. Perinteen mukaan pitkäperjantai on paastopäivä, jolloin syödään yksinkertaisesti — pääasiassa kalaa tai kasvisruokaa. Useat televisiokanavat pidättäytyvät iloisemmasta viihdeohjelmistosta klassisten konserttien ja vakavien dokumenttien hyväksi. Monet ottavat päivän hiljentymiseen sopivaksi ulkoiluksi tai luettavaksi.

Milloin päivä on

Pitkäperjantai on aina pääsiäistä edeltävä perjantai — kaksi päivää ennen pääsiäispäivää. Käytännössä päivä osuu 20.3. ja 23.4. välille.

Liittyvät päivät

• Palmusunnuntai
• Pääsiäispäivä
• 2. Pääsiäispäivä