Helatorstai

Alkuperä ja nimi

Helatorstai (latinaksi Ascensio Domini) muistaa Apostolien tekojen kuvausta, jossa Jeesus astuu taivaaseen 40 päivää ylösnousemisensa jälkeen. Suomenkielinen sana 'helatorstai' juontuu sanasta 'hela' — kirkkaus, juhlavuus — ja se viittaa varhaiskristilliseen perinteeseen, jossa Kristuksen kirkkaus juhlistui. Pyhän viettäminen 40. päivänä pääsiäisestä vakiintui Rooman kirkossa 300-luvulla.

Historia

Helatorstai on Suomessa ollut yhtäjaksoisesti yleinen vapaapäivä luterilaisen reformaation ajoista lähtien. Vuoden 1973 kirkkojuhlapäivien siirtolaki ei muuttanut helatorstain asemaa, sillä se osuu valmiiksi torstaille. Päivä on määritelty kirkollisesta juhlapäivästä annetussa laissa (1996/167) yleiseksi vapaapäiväksi: kaupat noudattavat sunnuntain aukioloaikoja ja palkanmaksuun sovelletaan pyhäpäiväkorvausta.

Perinteet ja vietto

Helatorstai on Suomessa rauhallinen vapaapäivä, joka usein yhdistetään pitkään viikonloppuun (perjantai pyrkii olemaan 'pekkaspäivä' tai vapaapäivä monella). Kirkoissa pidetään juhlajumalanpalvelukset, joiden virret painottavat Kristuksen kirkkautta ja taivaaseenastumista. Mökkeily ja kevätretkeily ovat yleisiä, kun helatorstai osuu yleensä toukokuun puoliväliin tai loppuun. Marjojen ja sienestyksen kausi ei ole vielä alkanut, mutta puutarhatöitä ja siemen­ten istutuksia tehdään.

Milloin päivä on

Helatorstai osuu pääsiäisen jälkeiselle 40. päivälle — käytännössä torstaille, joka on 39 päivää pääsiäispäivän jälkeen. Aikaisintaan 30. huhtikuuta, viimeistään 3. kesäkuuta.

Liittyvät päivät

• Pääsiäispäivä
• 2. Pääsiäispäivä
• Helluntai
• Pitkäperjantai