Pyhäinpäivä

Alkuperä ja nimi

Pyhäinpäivä (latinaksi Festum Omnium Sanctorum) on koko kirkon kaikkien pyhien yhteinen muistopäivä, joka vakiintui katolisessa kirkossa 800-luvulla. Paavi Gregorius IV määräsi pyhäinpäivän vietettäväksi 1.11. vuonna 835. Suomen luterilaisessa perinteessä päivän painopiste on siirtynyt 'pyhien' (kanonisoitujen henkilöiden) muistosta yleisemmäksi vainajien muistopäiväksi. Monet käyvät tänä päivänä omaistensa haudoilla.

Historia

Pyhäinpäivä siirrettiin Suomessa kiinteältä 1. marraskuun päivältä lauantaille (joka osuu 31.10.–6.11. välille) vuonna 1955, sama uudistus, joka siirsi juhannuspäivän kiinteältä 24.6. päivältä lauantaille. Päivä on yleinen vapaapäivä, ja kirkollisista juhlapäivistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Pyhäinpäivän vietto vainajien muistopäivänä laajeni 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kynttilänpolttoperinne hautausmailla on vakiintunut vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen.

Perinteet ja vietto

Päivän aikana käydään hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille. Helsingin Hietaniemen, Tampereen Kalevankankaan ja Turun Vasaramäen hautausmaat täyttyvät tuhansista kynttilöistä, näkymä, joka näkyy myös ilmasta ja jota Yle on lähettänyt suorana lähetyksenä. Sytyttäminen alkaa yleensä iltapäivällä klo 14 jälkeen. Kirkoissa pidetään pyhäinpäivän jumalanpalvelus, jossa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Halloween (angloamerikkalainen kurpitsajuhla) on viime vuosikymmeninä noussut saman viikonlopun kilpailevaksi nuorten juhlaksi.

Milloin päivä on

Pyhäinpäivää vietetään lauantaina, joka osuu 31. lokakuun ja 6. marraskuun välille. Päivämäärä siirrettiin kiinteältä 1.11. päivältä vuonna 1955, sama vuosi kuin juhannuspäivä siirrettiin lauantaille.

Liittyvät päivät

• Jouluaatto
• Joulupäivä